Viisi syytä vastustaa rasismia
Rasismi on meidän kaikkien ongelma. Riippumatta siitä, kuinka paljon me itse joudumme tai omat läheisemme joutuvat rasismia kohtaamaan, rasismi vaikuttaa haitallisesti koko yhteiskuntaan ja kaikkiin sen jäseniin. Rasismin hiljainen tuomitseminen oman mielen sisällä ei riitä. On lukuisia syitä, miksi on tärkeää olla aktiivisesti antirasisti.

Malin Grahn-Wilder
Sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Johtaja Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Rodullistavan ajattelun alkuperä”
1. Hyväksymällä rasismin hyväksymme epäoikeudenmukaisuuden
Rasismi ilmenee ihmisten epätasa-arvoisena ja epäreiluna kohteluna esimerkiksi ihonvärin tai oletetun kulttuurisen taustan perusteella. Jos pidämme tätä hyväksyttävänä toimintatapana, hyväksymme samalla ajatuksen siitä, että yhteiskuntamme ei tarvitse olla reilu ja oikeudenmukainen. Jos sallimme rasismiin perustuvan syrjivän kohtelun, kuinka voimme ylipäätään vaalia oikeudenmukaisuuden ja toisten kunnioittamisen arvoja? Martin Luther King kirjoitti vuonna 1963: ”Epäoikeudenmukaisuus missä tahansa on uhka oikeudenmukaisuudelle kaikkialle. Mikä suoraan vaikuttaa yhteen ihmiseen, vaikuttaa epäsuorasti kaikkiin”.2. Vaikeneminen ei ole neutraalia vaan antaa valtaa rasismin kannattajille ja heidän näkemyksilleen
Rasismi ja sen ruokkima fasismi eivät saa yhteiskunnassamme valtaa ainoastaan näiden ideologioiden avointen kannattajien toimesta; siihen heidän lukumääränsä ei onneksi ole vielä riittävän suuri. Rasismi ja fasismi voivat kuitenkin yleistyä, normalisoitua ja muuttua hallitseviksi silloin, kun suuri osa ihmisistä ne hiljaisesti hyväksyvät. Suomen nykyisessä hallituksessa istuu avointa rasismia ja fasismia ilmaisseita ministereitä. Heidän puheitaan ja toimintaansa tulee arvostella ja niille tulee vaatia konkreettisia seurauksia. Vaikeneminen ja lujan vastarinnan puuttuminen vahvistaa rasismin kannattajien valtaa ja lisää heidän päättäväisyyttään muuttaa Suomea haluamaansa suuntaan.3. Rasismi aiheuttaa haitallisia seurauksia yksilöille, ihmisryhmille ja koko yhteiskunnalle
Pystytkö olemaan parhaimmillasi töissäsi tai keskittymään opinnoissasi, jos samalla stressaat syrjinnästä tai mietit, mulkoileeko joku huiviasi? Rasismi tuottaa laajaa inhimillistä kärsimystä. Sen ensisijaisena kohteena ovat rasismia kohtaavat ihmiset, mutta ongelma heijastuu yhteiskuntaan myös laajemmin. On kaikkien etu, että kaikki Suomessa asuvat ihmiset voivat hyvin ja kokevat olevansa arvostettuja. Tasa-arvoisessa ja ihmisten moninaisuutta kunnioittavassa yhteiskunnassa yksilöt voivat keskittyä elämänsä tärkeisiin asioihin, ja tästä hyötyvät kaikki. Syrjintä puolestaan ruokkii epäluottamusta ja vihaa kaikissa. Globaalissa maailmassa olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa yli maiden ja kulttuurien rajojen. On myös maamme kansainvälisen aseman kannalta tärkeää, että Suomi osoittaa selkeästi kunnioittavansa ihmisoikeuksia ja ihmisten moninaisuutta.4. Rasismin aktiivinen vastustaminen on teko moninaisuutta arvostavan ja syrjimättömän Suomen rakentamiseksi
Rasismin kohtaaminen voi olla lamaannuttavaa: jopa ihmiselle, joka ainoastaan seuraa asiasta käytävää julkista keskustelua oman älylaitteensa äärellä. Ahdistuksen voi kuitenkin kääntää positiivisiksi teoiksi. Osallistuminen Me emme vaikene -mielenosoitukseen on yksi tällainen teko. Jokainen voi myös omassa elämänpiirissään vastustaa rasismia sen kautta, mitä sisältöjä jakaa sosiaalisessa mediassa, millaisia keskusteluja käy, kuinka toimii erilaisissa arkisissa tilanteissa ja millaisia käytänteitä tukee esimerkiksi työyhteisössään. On tärkeää antaa vahva ja yksiselitteinen viesti kaikille Suomessa rasismia kohtaaville, että äänekkäimpien rasistien vihapuheet ovat vastoin suomalaisen enemmistön arvoja. Osoittamalla aktiivista solidaarisuutta annamme viestin siitä, että maassamme asuvat ihmiset ovat tervetulleita ja arvostettuja nyt ja jatkossa, kulttuurista, taustasta tai ihonväristä riippumatta.5. Aktiivinen antirasismi perustuu eettisesti johdonmukaiselle maailmankatsomukselle
Rasismi perustuu stereotypioille, ennakkoluuloille ja väärälle tiedolle. Historian saatossa sitä on perusteltu esimerkiksi näennäistieteisillä rotuopeilla. Suomessa valtiovarainministeri Riikka Purra ajaa blogissaan kulttuurirasistista maailmankuvaa, jossa ihmisten välisiä hierarkioita perustellaan stereotyyppilisillä ja virheellisillä käsityksillä kulttuurien välisistä eroista. Rasistinen maailmankatsomus pitää aina sisällään tiedollisia ja eettisiä ristiriitoja. On lopulta mahdotonta perustella järkevästi, miksi joitakin ihmisiä saisi kohdella paremmin kuin toisia tai keitä voisi oikeutetusti syrjiä. Puhumattakaan siitä, että olisi hyväksyttää leikitellä ajatuksella ihmisten ampumisesta lähijunassa ja myöhemmin puolustella sanomisiaan vedoten rasistisen keskustelufoorumin sisäiseen ”huumoriin”. Tällaiset ajatukset eivät sovi yhteen kestävien eettisten ajattelutapojen kanssa, perustuipa oma etiikka sitten uskonnolliselle tai maalliselle arvopohjalle. Rasismia tulee vastustaa siitä perimmäisestä syystä, että eettisesti johdonmukainen henkilö ei voi olla rasisti.
Malin Grahn-Wilder
Sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Johtaja Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Rodullistavan ajattelun alkuperä”